Takana hyvin sujunut agilityn tehokoulutusviikonloppu! Kouluttajana toimi Katja Ojansivu Joensuusta ja tuli taas vähän uutta näkökulmaa tekemiseen. Tärkein ja mieleenpainuvin juttu oli "think-plan-do", eli enemmän ajatusta mukaan treeneihin. Me sorrutaan turhan usein Laran kanssa siihen, että mennään vaan kentälle ja katotaan paikan päällä, että mitäs kivaa tällä kertaa tehtäis. Usein siinä käykin sitten niin, että ympätään liikaa juttuja yhteen treenikertaan, eikä malteta lopettaa siinä vaiheessa, kun vire on vielä hyvä ja tulee onnistuneita suorituksia. Eli skarppina jatkossa tämän kanssa...joku suunnitelma aina valmiina, kun lähdetään (ei ohjattuihin) treeneihin!
Mutta tulihan sitä myös hurjasti vinkkejä ohjaukseen ja radalle ylipäänsä. Molempina päivinä tehtiin rataa pidemmissä ja lyhyemmissä pätkissä. Kontaktialastulojen suhteen homma on ihan kohtuu hyvällä mallilla, Lara teki (harmillisen) nätisti alastuloja molempina päivinä, mutta näitä pitää vain vahvistaa, jotta ne tulevat varmemmiksi ja nopeammiksi. Lisäksi mun pitää kiinnittää huomiota siihen, että palkkaan sitä alastuloasentoa, enkä kontaktilta irtoamista, kuten viime aikoina on tullut tehtyä. Pihalle tuli jo treenien päätteeksi kyhättyä puupenkin kansi sopivasti kallelleen terassilta nurmikolle ja siinä pyöriteltiin jonkin aikaa alastuloja. Kaivoin myös naksuttimen naftaliinista...sen käyttö vaan jossain vaiheessa jäi pois, mutta palautetaan sitä mieleen.
Toinen juttu, mitä alettiin jo tossa omalla pihalla treenata, on ihan perus haltuunottoa, eli miten saa koiran radalla napakasti "kiinni" tiukoissa paikoissa ja edelleen radalle tiukempia kääntymisiä. Meillä ei tuo haltuunotto ole kovin hääppöistä, mikä poikii heti ongelmia, kun on vähän tiukempia pyörityksiä tai ansapaikkoja radalla.
Tänään tehtiin hyvä erotteluharjoitus, eli putkeen vai A:lle. Eli putken suut A:n molemmilla puolilla ja ansapaikan edessä yksi hyppy ja siinä sitten ohjattiin takaakierrolla hypyltä vaihtelevasti eri putkenpäihin tai kontaktille. Vastaavia harjoituksia täytyy vaikka käydä välillä kentällä itsenäisesti tekemässä. Lara on tähän asti saanut liian usein itse valita noissa tilanteissa, minne haluaa mennä, eikä malta vielä kuunnella ohjausta, vaikka se (joskus) olisi ihan kelvollista ja informatiivista.
Kaikenkaikkiaan pitää olla tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä viime keväästä on tapahtunut. Pujottelu on nyt tosi hyvällä mallilla ja sisäänmenot avokulmastakin sujuivat hienosti. Takaa kiertoja ei ole ihan älyttömän paljon ehditty harjoittelemaan, mutta harjoitusmääriin suhteutettuna nekin sujuivat hyvin. Kontakteille vielä lisää treeniä, niin saadaan ne varmoiksi. Ihan viimeiseksi tehtiin tänään pariin otteeseen yksittäisenä harjoituksena keinua ja nyt oli erittäin reipasta tekemistä senkin kanssa. Jatkossa vain enemmän ajatusta noihin treeneihin, niin hyvä tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti